Tokio

Ekana päivänä tsekattiin lähin keskusta-alue: Shinjuku. Käveltiin ympäriinsä ja pikkuhiljaa alko tajuumaan, et mehän ollaan oikeesti Tokiossa! Aikamme ihmeteltyä ja pyörittyä ruvettiin keskittymään päivän pääfokukseen. Perjantai siis, eli suunta Roppongiin, jota oltiin kehuttu Tokion yöelämän keskukseksi. Löydettiin siisti puisto ihan täynnä populaa, haettiin kaupasta valkkaripullot ja alettiin rentoutumaan. Pullot tuhottuamme käytiin parissa baarissa ja alettiin ettimään bilekatua. No, kun se sitten löyty, ni siellähän oli katu piukassa baarien sisäänheittäjiä ja muita palveluntarjoajia, joihin meni todella nopeesti hermo. Ei pystyny kävelee minuuttia ilman et oli seuraava kimpussa. Löydettiin lopulta yökerhoja, mutta ne oli niin kovahintasia, että jätetiin välistä. Käytiin baarissa vielä ja pikkusessa yökerhossa, jossa tavattiin suomalaisporukka :D
Herättiin hieman krapulaisina ja alettiin katteleen kunnon menomestaa. Päädyttiin The Womb nimiseen paikkaan, jota luonnehdittiin netissä yhdeksi tokion kovimmista yökerhoista. Täytyy sanoa, että odotukset osu kyllä täysin kohdalleen: aivan käsittämättömiä dj:tä ja jorattiin täysiä 5 tuntia putkeen. Paikalliset innostu meiän menosta entisestään ja oli ihan messissä.. tuolla ei ihan hirveesti länsimaalaisia näkynyt.

Sunnuntaina suunnaksi otettiin Asakusa, jossa oli temppeleitä ja katumarkkinameininkiä. Siitä huomattiin, että suht lähellähän on Skytree, 634m korkee näköalatorni, joten ei muuta kun suunta sinne päin. Näkymät ylhäältä oli huikeet.

Meiän majapaikassa mainostettiin parhaillaan käynnissä olevaa Sumo Grand Turnamenttia, joten päätettiin mennä paikan päälle. Oli kyllä kunnon mänttäämistä ja yleisö oli ihan liekeissä (finaalin jälkeen kaikki heitti tyynynsä ilmaan ym.). Siisti kokemus!

Haluttiin käydä kuumilla lähteillä lötköilemässä, joten tutkittiin netistä ja valittiin paikaksi Atami. Se oli mukava pieni rantakaupunki. Mentiin aluks biitsille ottaan aurinkoa, oli vielä just täydellinen rantakeli. Myöhemmin lähettiin katteleen niitä kuumia lähteitä, ja ne olikin suurin osa pieniä pulppuavia tai sitten jalka-altaita, eikä suinkaan isoja, johon pääsis köllöttelemään kunnolla. Pieni pettymys, koska sellasia nimenomaan haettiin ja niitä piti myös olla. Pari löydettiin kyllä monen tunnin hakemisen jälkee, mutta nekin oli tietty kiinni.

Viimisenä päivänä käytiin aika päräyttävässä modernin taiteen museossa. Sen jälkeen piti mennä tiedemuseoon ja keisarin palatsiin, mutta ne oli tietenki suljettu keskiviikkosin. Mentiin sitte ryyppäämään viimisen tokio-illan kunniaks. Ja käytiin sushilla, nam nam.
Yhteenvetona vois sanoo, että oli kyllä pirun siisti kaupunki. Jonkin verran kerkes viikossa näkemään, mutta paljon jäi vielä näkemättä. Liikkuminen paikasta toiseen oli oikeestaan naurettavan helppoa, verrattuna siihen mitä luuli, hyvin toimivan metroverkon ansiosta.